Tervetuloa mukaan toimintaan !
Ota yhteyttä johonkin vastuuhenkilöön tai suoraan jäsenasioista vastaavaan henkilöön, niin saat ohjeet kuinka edetä.
Maksut 2020
Aikuiset: Seuran jäsenmaksu 95,00€, jolloin saat Sukeltajaliiton edut sekä Sukeltaja-lehden.
Junnut: 43,00€.
Paineilmamaksu: 45,00€. Rajaton määrä täyttöjä.
Nitroxmaksu: 45,00€. Rajaton määrä täyttöjä. Vaatimuksena vähintään P2-sukeltaja ja nitrox-kurssi.
Maksut ovat kalenterivuodelle.
—————————————–
Sukeltajaksi kurssilta … perinteinen tie vesikoksi
Urheilusukellusseuran tärkeimpiä tehtäviä on ollut sukelluskoulutus, keino myös jäsenistön rekrytointiin ja varainhankintaan. Vesikkojen ensimmäinen laitesukelluskurssi järjestettiin toisena toimintavuotena 1968. SUSL:n toiminta-ajatuksen mukaan urheilusukeltajat koulutettiin yhteisen koulutusohjelman ja tasovaatimusten mukaan jo 1960-luvulla. Seuran koulutustoiminta on luonnollisesti noudattanut liitossa muotoiltuja linjoja.
Koulutustyön tärkeä edellytys on ollut Kouvolan ja Kuusankosken uimahalleista saadut harjoitusajat. Kouvolan vuonna -64 valmistuneessa ja -96 peruskorjatussa uimahallissa altaan syvyys on riittävä laitesukelluskoulutukseen ja moniin suuriin kaupunkeihin verrattuna harjoitusaikoja on ollut käytössä runsaasti. Kaupungin suopeaa suhtautumista sukellusharrastukseen on kuvastanut, että hallin käyttö on ollut halpaa 1990-luvun lamavuosiin asti.
Alkuvuosina sukelluskursseja oli kerran vuodessa ja 1980-luvun alusta lähtien kaksi kertaa, syksyisin ja keväisin. Kurssiohjelman läpiviemisen on mahdollistanut useiden sukelluskouluttajien pitkäjännitteinen sitoutuminen tähän vapaaehtoistyöhön.
Seura on kouluttanut koulutustyöhön sitoutuneita sukeltajia Sukeltajaliiton kursseilla.
SUSL:n koulutusvaliokunnan nimeämien sukelluskouluttajien lisäksi kursseilla ovat avustaneet kokeneet sukeltajat, joilla on tätä kautta ollut mahdollisuus edetä innostuksen riittäessä virallisiksi kouluttajiksi.
Seuran linjana on ollut avoimuus ja kasvusuuntautuneisuus, uusia jäseniä on koottu harrastuksen piiriin tehokkaalla koulutustoiminnalla. Jäsenmäärän kasvua ei ole rajoitettu korkeilla jäsenmaksuilla.
Koulutukseen on panostettu myös kalustohankinnoilla. Kurssilaiset saavat käyttöönsä seuran hankkimat sukelluslaitteet, joten taloudellinen kynnys kurssille osallistumiseen ei ole kohtuuttoman suuri. Aloitteleva sukeltaja voi myös vuokrata seuran laitteita ensimmäiselle avovesikaudelleen.
Sukellusseura Vesikot ry on ollut kaksi kertaa jäsenmäärältään Suomen suurin sukellusseura, 1987 ja vuoden 1996 lopussa, molemmilla kerroilla toiminnan tasavuosia juhlittaessa. (teksti: Tiina Mertanen)
Kuutit ja Norpat … toinen tie vesikoksi
Suomalainen urheilusukellus painottui 1970-luvun puoliväliin asti aikuisten laitesukellukseen ja meriarkeologiaan. Sama yleissuuntaus oli nähtävissä myös Vesikkojen piirissä.
SUSL:n nuorisotoiminnan linjat heijastuvat suoraan myös jäsenseura Vesikot ry:n juniorityön historiaan. Liitossa ryhdyttiin kehittämään nuorisotyötä 1970-luvun puolivälissä SUSL:n liityttyä SVUL:oon vuonna 1973. Liiton toimintamäärärahojen perusteiksi tulivat urheilu, valmennus sekä nuorisotoiminta.
Vuonna 1977 otettiin käyttöön yhteispohjoismainen kolmivaiheinen nuoriso-ohjelma. Nuorisosukeltajille kehitettiin erilaisia vapaasukellusasteita, joiden jälkeen 16-vuotiaana juniorit saattoivat siirtyä laitesukelluksen pariin.
Vesikkojen nuorisotoiminta alkoi vuonna 1974 Ilpo Raatikaisen johdolla. Alle 12-vuotiaat olivat nappuloita ja 13-15-vuotiaat junioreita. 1970-luvulla nuorison kilpailutoiminta suuntautui räpyläuintiin ja uppopalloon. Panostuksesta nähtiin myös tuloksia kilpailuissa.
Vuonna 1986 nappuloista ja junioreista tuli Norppia ja aivan nuorimmista Kuutteja. SVUL:n aloittaessa Nuori Suomi-kampanjan, Sukellusseura Vesikot valittiin 1987 Nuori Suomi-kokeiluseuraksi. Projektin perusajatus on, että liikunta on väline lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisessa. Lasten urheilukasvatuksen tulee olla monipuolista, hauskanpitoa sekä oppimista – ja mikä tärkeintä, laadukasta. Liiton kautta Sukellusseura Vesikoillekin on tarjottu nuorisotyön konsepti, kouluttajien koulutusta, kursseja, leirejä ja ralleja. Seuratoiminnan tulevaisuuden kannalta uuden sukeltajapolven kasvattaminen pitkäjännitteisen vesiurheiluharrastuksen kautta on nähty erityisen tärkeäksi.
Nuorisotyön kehittämisessä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa oli avainasemassa Tero Raatikainen , joka paneutui avustajineen innolla ja suurella sydämellä tähän vaativaan tehtävään. Nuorisotyö on tuottanut tulosta ja kiitosta. Merkittävä tunnustus nuorisotyön vetäjille ja itse nuorisolle oli Sukellusseura Vesikkojen valinta SUSL:n kolmanneksi Sinettiseuraksi 1993. Veli-Matti Pynnönen valittiin 1994 vuoden Norppaohjaajaksi.
Vuoden 1994 Norppatoiminnan ohjelma antaa hyvän kuvan siitä touhusta ja tohinasta, mitä nuorisotoiminta 1990-luvulla on. Valtakunnallinen Norpparalli Kouvolassa veti n. 100 junnua eri puolilta Suomea, maaliskuussa 15 kurssilaista sai vapaasukeltajan todistuksen, tuokokuussa osallistuttiin Sinettiseurakilpailuun Porvoossa ja kesän päätapahtuma oli Norppaleiri Vierumäellä. Kesällä Norpat ehtivät leireillä Vuohijärvellä, tutustua laskuvarjohyppäykseen Utissa ja retkeillä vesipuisto Serenassa. Syksyllä aloitti 16 nuorta vapaasukelluskurssin ja halliharjoituksia oli talvikaudella kerran viikossa, lisäksi Norppaohjelmaan kuuluvat salivuorot.
Aivan nuorimmat, eli alle 7-vuotiaat Kuutit, aloittavat vesieläjäuransa uimakoulussa. Seuran kouluttama uimaopettaja ohjasi vuonna 1996 neljä uimakoulua, joihin osallistui 44 kuuttia. (teksti: Tiina Mertanen)
Jäsenetuihin kuuluvat myös uimahallin ja kuntosalin ilmaiset harjoitusvuorot.